Olla Mrs Nobody, ei sujunut multa
alkuunkaan. Tietenkin suunnistin vanhoille tutuille poluille ja
torkahtelemaan omaan somaan penthouseeni ja tietenkin heti kyseltiin,
että missä sinun poikasi on ja miehesi. Ja sitten kerroin, että
juu juu tulossa ovat ja muutenkin sitten puolin jos toisin
vaihdeltiin perhekuulumisia ja puhelinnumeronkin Molulta sain, kerta
oli toiseen hotskaan mennyt töihin ja varta vasten sitten mua
katsomaan hälytettiin. Ja sama kuvio toistui ravintolassa, jossa
kävin aamupalalla. On se kyllä hauskaa, mutta toisaalta vähän
koomista, koska ajatuksissani olen salamyhkäinen matkustaja täällä
jossain kaukana.. No totuus on toinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti